Thursday 18 April 2013

so There! - Siitäs sait

Remember the shawl problem I mentioned last time? ok. So I could not face any more ripping  so I just thought - "Oh Bugger" and reached for my yarn basket. Found some dark gray merino wool and finished the bloody thing with that. So there you have it. It actually does not look half that bad! (pretty amazing... actually)


No niin. viime kerralla oli puhetta että vähän on ollut tuo neulontahaltijatar hukassa viime aikoina ja lähinnä ongelmat liittyivät tähän huiviin. Lanka vain ei sitten riittänytkään (taaskaan) joten kaivoin lankakoristani sopivan vahvuista tummanharmaata merinoa ja neuloin reunuksen tyynen rauhallisesti loppuun. (tosin jossain mielen sopukoissa kyllä kuulin sen äänen, joka manasi että "siitäs sait! ei siis niinkuin haittaa yhtään vaikka mitä tapahtuisi koska nythän tämä neulotaan loppuun...") Harmittaa vähän ettei ollut punaista lankaa sopivan paksuisena - olis ollu sellainen vielä huomiota herättävämpi tuo viimeinen mallikerta tuosta reunuksesta, mutta: mustanharmaakin yllättäen toimii. Eikä näytä nyt valmiina ollenkaan pahalta...



This probably tells you more about me than you've bargained for but sometimes this rebellic little voice inside of me takes over and the result is usually something like this. Not that I'm complaining, but it is everything but grown up... or what you think?

Still - I have one sunny yellow shawl now! I spun the yarn, I dyed it with onion skins and then knitted it into this rustic loveliness. Can you hear the happiness?

Pattern: Juneberry Triangle by Jared Flood
Yarn: my own handspun (407m/200g) BFL/ mulberry silk, dyed with onionskins
Needles: 5mm

Tämä koko ongelmanratkaisumalli kertoo varmaan yhtä sun toista itsestäni. Mutta kun ei homma toimi, niin sitten pitää hakea vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ja tämä nyt oli juuri sellainen. 
Jännä sinänsä että kaiken purkamisen, manaamisen ja tuohtuneisuuden jälkeen huivi on ihana. Siis aivan ihana. Lanka on itsekehrättyä ja itse sipulinkuorilla värjättyä - ja sopii passelisti tähän rouheaan huivimalliin. Tästä tykkään. 


Oh - is it spring - or better still: summer where you are?
It's finally spring here! ok, still too much snow, but look: Flowers!! (snowdrops. they really are true to their name!)
Ja pakko nyt mainita et tuleehan se kevät sieltä sittenkin. Vaikka piha vielä onkin suurelta osin lumen peitossa (siis oikeasti: lähestytään huhtikuun loppua ja lunta tässä määrin. voi /&%) niin siellä kukkii. Ihan oikeasti. Lumikellot todella ovat nimensä veroisia!!

Wednesday 10 April 2013

oh come on! - hei riittäisi jo...

It seems that the everlasting winter-mode has infected my knitting mojo as well. Outside it looks like this:
Ei tuo talvi vieläkään hellitä - ulkona näyttää tältä: (kuvat eiliseltä ja tältä aamulta) 

And even though I have nice things on my needles it's not going smoothly....

This lovely sunny yellow shawl for example:
Ja vaikka koitankin purkaa tätä kevään puuttumisen aiheuttamaa turhautumista neulomiseenkin, niin eipä silläkään suunnalla ole kovin kaksisesti mennyt viime aikoina - esimerkkinä rouhea auringonkeltainen pitsihuivi

This is how far I got on my 2nd attempt before running out of yarn.(the 1st time round I ended up almost 20cm short of the edging, so I ripped the whole lacy edging out and started again - only attached the edge with a bit different rate to save yarn... obviously not completely succesful decision... I'm so fed up with this that I'm probably  just going to take whatever yarn I have and knit the remaining lace repeat with that. Cannot be bothered with this anymore.... )

 Tällä kertaa pääsin yhden mallikerran päähän lopusta ennen kuin lanka loppui kesken. Juu ja tämä oli jo toinen yritys - ekalla kerralla reunus jäi parikymmentä senttiä vajaaksi, jolloin vedin syvään henkeä ja purin koko pirun reunuksen. Aloitin reunuksen toisella kerralla niin, että yhdistin sitä'huiviin vähän tiuhemmalla tahdilla (eli reunus on vähän lyhyempi, totesin että se ei tule haittaamaan - saan sen pingotettua kyllä sopivaksi) ja kaikki sujui hienosti tähän viimeisen mallikerran korville saakka. Sitten se lanka pahus taas loppui. (kyseessä tietysti itsekehrätty ja -värjätty silkki-villa - jota ei kertakaikkiaan ole enempää) Potuttaa jo siinä määrin että taidan neuloa huivin valmiiksi jollain ihan muulla lankakorin langalla. Haluan tämän huivin käyttöön, enkä enää jaksa sumplia tätä enempää. 

 Fortunately something is going right - It is green on my windowsill! Very promising.
Jos jotain todella rohkaisevaa ja uskoa antavaa tähän loppuun, niin ikkunalaudalla vihertää hienosti!